fbpx

Max’sin yrittäjyys on perintöä isältä pojalle. Nykyisen Max’s Energyn perustaja ja sen nykyinen toimitusjohtaja Peter Söderlund aloitti työt isänsä Max Söderlundin kaivonporausyrityksessä jo 1980-luvun lopulla. Vuonna 1990 Peter perusti oman PM Aquael -nimisen yrityksen, joka alkoi tehdä muun muassa LVI-töitä. Kaivonporauksen ja LVI-asennuksen yhteinen Max’s Energy -nimi otettiin käyttöön vuonna 2000.

Monet Max’sin työntekijät ovat pysyneet matkassa jo yli 25 vuotta. LVI-asiantuntija Mikael Selenius oli yrityksen ensimmäinen palkattu ammattilainen vuonna 1995, pian Mikael Westerdahl liittyi mukaan – Max’sin oman LVI-myymälän myyjäksi.

”Olin opiskellut kokiksi ja halusin jatkaa lihamestariksi mutta en päässyt koulutukseen. Peter pyysi mukaan yritykseensä ja innostuin. Nykyään hoidan taloushallintoa ja viihdyn tosi hyvin”, sanoo Westerdahl.

”Työt ovat kiinnostavia, sopivan vaihtelevia, ja meillä on hyvä porukka. Paljon kertoo sekin, että vanhat työntekijät tulevat meille takaisin töihin kokeiltuaan hommia muualla”, kommentoi puolestaan Selenius, joka on nykyään LVI-puolen työnjohtaja.

Kuvassa Max Söderlund “kauan sitten”.

Lamat eivät heilauttaneet

Kun Peter Söderlund perusti yrityksensä, oli 1990-luvun paha lama alkamassa. Uutisissa puhuttiin konkursseista ja työttömyyden lisääntymisestä. Peteriäkin peloteltiin, että ei kannata yrittää, mutta töitä riitti kuitenkin.

Vuonna 1997 työt Max’silla aloittanut Niklas Ferm muistaa, miten tärkeää oli päästä töihin.

”Olin valmistunut sähköasentajaksi mutta töitä ei ollut pitkän laman aikana löytynyt. Tulin Max’sille oppisopimuksella, oppimaan LVI-asentajaksi, ja sillä tiellä olen pysynyt.”

LVI-ala ja kaivonporaus ovat aloja, joille on kysyntää huonoinakin aikoina, joten taantumat eivät ole suuremmin heiluttaneet yritystä. Tosin aiemmin työt painottuivat kesään – vesikaivotarpeet heräävät ruohon vihertäessä – ja talvella oli hiljaisempaa. Maalämpö muutti sen.

Maalämpö nytkähti vasta 2010-luvun lopulla

Niin, miten maalämpö tuli mukaan? LVI-työt ja vesikaivojen poraus ovat olleet alusta alkaen Maxs’in liiketoiminnan perusta. Peter Söderlund muistaa, että vuoden 2000 tienoilla alettiin ottaa Ruotsista mallia: maalämpökaivojen poraus voisi sopia yrityksen palveluihin hyvin. Koska lämpökaivoja porataan talvellakin, töitä niiden parissa riittää vuoden ympäri.

Maalämpö lähtikin pikkuhiljaa nousuun Suomessa ja vuonna 2007 oli jopa buumi.

”Silloin maalämmölle odotettiin isoa kysynnän kasvua mutta sitten se lähtikin laskuun. Moni yritys oli investoinut laitteisiin ja kouluttanut uusia osaajia, joten alalle tuli hieman kriisiä”, muistelee Peter Söderlund.

”Tiedettiin, että maalämmössä on kyllä potentiaalia, mutta aika ei ollut vielä kypsä. Vasta vuonna 2018 maalämpöpumppujen myynti alkoi toden teolla kasvaa.”

Nykyään Max’silla porataan lämpökaivoja ja vesikaivoja sekä tehdään niihin liittyviä asennuksia.

Tarpeet hieman muuttuneet

Max’sin pitkäaikaisten työntekijöiden mielestä perusasiat työssä eivät ole muuttuneet sitten 90-luvun. Mutta maailman muuttuminen näkyy.

”Kyllä sen on huomannut, että nykyään mökeistä tehdään mukavampia. Ei riitä kantovesi vaan halutaan suihkut ja muut. Se tuo tietysti meille töitä”, tuumaa Ferm.

Selenius on huomannut, että ihmisillä tuntuu olevan nykyään enemmän kiire.

”Kiirettä on sekä kaikilla töissä että asiakkailla. Ja nykyään on kännykät, ne soivat koko ajan.”

Kiirettä todella onkin, sillä yhä useampi haluaa nyt fossiilisista lämmitysmuodoista pois. Vuonna 2021 maalämmön myynti lähti valtavaan nousuun, kun sekä öljyn että kaasun hinnat alkoivat nousta. Kaikki lämpökaivoja poraavat yritykset ovat olleet täysin työllistettyjä.

Peter Söderlund uskoo, että kysyntä hiljalleen taas tasaantuu. Lämpöpumpulla on hyvä asema, sillä maalämpö on todettu hyväksi ja siihen siirtymistä tuetaan yhteiskunnassa.

Myös Max’sin asema on vakaa. Isä-Max toimii edelleen taustalla myyntihommissa ja Peterin poika Robin Söderlund on kehittynyt tekniseksi päälliköksi. On upeaa, miten tieto–taito siirtyy sukupolvelta toiselle.