Moni maalämpöjärjestelmän hankintaa pohtiva haluaa tietää, mikä on maalämmön hyötysuhde. Hyötysuhde tarkoittaa siis maalämmön tuomaa lämmityshyötyä suhteessa järjestelmän sähkönkulutukseen.
Kun puhutaan hyötysuhteesta, on eri asia puhua itse maalämpöpumpun ilmoitetusta hyötysuhteesta kuin koko lämmitysjärjestelmän hyötysuhteesta.
Selitämme seuraavaksi eron.
Lämpöpumpun hyötysuhde – COP ja SCOP
Lämmitysalan ammattilaiset puhuvat lämpöpumpun hyötysuhteesta COP- ja SCOP-lukujen avulla. Jokaiselle markkinoilla olevalle lämpöpumpulle on myös määritelty COP- ja SCOP-luku. Näistä COP-luku (Coefficient Of Performance) on hieman vanhentuneempi. Se kertoo, kuinka paljon lämpöä lämpöpumppu pystyy tuottamaan suhteessa vaatimaansa sähköön – mutta vain tietyissä olosuhteissa.
SCOP-arvo (Seasonal Coefficient Of Performance) on luotu antamaan todellisempaa kuvaa lämpöpumpun hyötysuhteesta, sillä SCOP kertoo lämpöpumpun tehokkuuden laskettuna koko vuodelle. Esimerkiksi Suomessa vuodenaikojen vaihtelu vaikuttaa paljon maalämpöjärjestelmän toimintaan ja sähkönkulutukseen, joten SCOP on järkevämpi luku.
Vertaillessasi COP- tai SCOP-lukuja, muista: mitä isompi arvo, sitä energiataloudellisempi laite. Parhaimmillaan järjestelmän SCOP-luku voi olla yli 6.
Lisätietoa lämpöpumpuista Thermian sivuilta.
Koko maalämpöjärjestelmän hyötysuhde
Kun puhutaan maalämmön hyötysuhteesta kokonaisuutena, otetaan huomioon itse lämpöpumpun lisäksi myös maaperän, lämpökaivon ja keruupiirin ominaisuudet.
On tärkeää, että lämpökaivot porataan riittävän syviksi, jotta maalämpöä saadaan tarpeeksi hyvin käyttöön. Myös maan ominaisuudet vaikuttavat porakaivojen syvyyteen ja määrään, ja asiantuntijat osaavat miettiä nämä parhaiten.
Lisäksi lämmönjakojärjestelmän lämpötila vaikuttaa hyötysuhteeseen, sillä lämpöpumpun täytyy lämmittää järjestelmässä kiertävä vesi. Yleensä veden lämpötila on alhaisempi lattialämmityksessä kuin patterilämmityksessä, jolloin hyötysuhde on parempi. Mutta hyötysuhdetta voi vanhassa talossa parantaa uusimalla patterit.
Ja vielä yksi asia: lämmönkeruunesteen lämpötila vaikuttaa hyötysuhteeseen. Jos lämpökaivo ei ole tarpeeksi syvä maalämpöpumpulle, lämmönkeruunesteen lämpötila on alhainen, ja hyötysuhde kärsii.
Vankkaa kokemusta eri tilanteista
Me Max’silla olemme poranneet lämpökaivoja ja asentaneet lämpöpumppuja jo yli 20 vuotta. Olemme nähneet maalämmön hyötysuhteen paranemisen ja erilaisten pumppujen, maaperien ja talojen ominaisuudet.
Esimerkiksi maalämpökaivon sopiva syvyys riippuu lukuisista eri tekijöistä.
Jokainen meiltä tilattu maalämpöjärjestelmä suunnitellaan optimaaliseksi. Osa hyötysuhteen asioista on toki sellaisia, jotka asiakas itse päättää. Jos vaikkapa haluaa määritellä talonsa sisälämpötilan korkeammaksi kuin 21°C astetta, joka on määritetty asumisterveyden kannalta parhaaksi, maalämmön hyötysuhde on pienempi.
Vanhan lämpöpumpun vaihtaminen uuteen
Koska maalämpöä on asennettu taloihin Suomessa jo yli 20 vuotta, vanhimpia pumppuja joudutaan jo vaihtamaan uusiin. Hyötysuhde on tällöin otettava huomioon.
Jos esimerkiksi vanha pumppu on teholtaan 8 kW, uutta lämpöpumppua ei voi suoraan vaihtaa samaan järjestelmään samalla 8 kW:n teholla, sillä uuden laitteen hyötysuhde on parempi. Samasta tehokkuudesta huolimatta uudempi laite ottaa maasta enemmän lämpöä, joten täytyy joko porata lisää lämpökaivoja, muuttaa asetuksia tai asentaa vanhan tilalle teholtaan hieman pienempi lämpöpumppu.
Oli kyseessä uuden asennus tai vanhan vaihto – maalämpöasioissa kannattaa luottaa ammattilaiseen. Ota yhteyttä!