Maalämpöä on asennettu Suomessa 1990-luvulta lähtien ja olemme vuosien varrella törmänneet monenlaisiin huoliin ja pelkoihin. Tässä jutussa käymme läpi energiakaivon (kutsutaan myös lämpökaivoksi) mitoitukseen ja lämmön riittävyyteen liittyviä kysymyksiä. Asiantuntijana jutussa on alalla alusta asti toiminut Peter Söderlund, joka kuuluu myös kaivonporausalaa Suomessa kehittävän Poratek ry:n hallitukseen.
Lähdetään liikkeelle eniten kysytystä kysymyksestä:
Riittääkö energiakaivosta varmasti lämpöä?
Kyllä riittää! Oikein mitoitettu energiakaivo tuottaa varmuudella riittävästi energiaa. Energiakaivo mitoitetaan niin sanotun huonoimman mahdollisen tilanteen mukaan, jolloin varmistaetaan lämmön riittävyys.
Miten energiakaivo mitoitetaan oikein?
Käytännössä lämpöpumpputoimittajilla on jokaisella oma suunnitteluohjelma. Energiakaivon toimintaan vaikuttaa noin 15 eri parametriä, joista eniten vaikuttavat kallion lämmönluovutuskyky ja veden virtaus. Lämpökaivon mitoitus perustuu riippumattomaan tutkimustietoon ja tietyt oletusasetukset pätevät 95 % tilanteista – tämän mukaan myös suunnitteluohjelmat on mitoitettu.
”Huonoimman tilanteen mukaan” mitoittaminen tarkoittaa esimerkiksi sitä että veden virtaavuudeksi lasketaan nolla, eli että vesi seisoo. Jos sitten porauksessa huomataa, että vesi virtaakin, on lämpökaivon hyötysuhde vielä parempi.
Asiakkaan ei tarvitse tietää mitään näistä suunnitteluohjelman asetuksista, vaan ammattilaiset hoitavat mitoituksen.
Fakta: Omakotitalon energiakaivo on yleensä 150–250 metriä syvä.
Tarvitaanko asiakkaalta tietoja mitoitusta varten?
Kyllä, asiakkaalta tarvitaan hänen nykyisen lämmitysjärjestelmänsä energiankulutuksen tiedot, eli esimerkiksi öljylämmityksessä käytetyn öljyn määrä. Uudiskohteessa käytetään talolle laadittua energiatodistusta.
Maalämpö on yleensä sitä kannattavampi vaihtoehto, mitä suurempi rakennuksen lämmitysenergian tarve on. Siksi maalämpö on erityisen suosittu keskikokoisissa ja suurissa omakotitaloissa sekä taloyhtiöissä. Pelkkä talon koko ei kuitenkaan kerro tilannetta.
Lämpökaivon poraus onnistuu yhtä hyvin kesällä ja talvella. Tämän kesäkuvan otti asiakkaamme Calle Färkkilä.
Voiko mitoitus mennä pieleen?
Voi mennä, jolloin kyse on inhimillisestä virheestä. Meille on muutaman kerran käynyt niin, että asiakas on ilmoittanut väärin lämmityskulunsa, esimerkiksi öljykattilansa käyttämän vuosittaisen öljymäärän. Tällöin mitoitus on tehty väärän tiedon pohjalta.
Tällaisia tilanteita pystytään korjaamaan esimerkiksi poraamalla lisää, mutta siitä tulee valitettavasti lisäkuluja. Onkin tärkeää, että asiakas on tarkkana lämmityskulujen ilmoittamisessa.
Jäähtyykö lämpökaivo käytössä?
Kyllä lämpökaivo jäähtyy, kun sieltä aletaan ottaa lämpöä. Mutta tämä ei haittaa, sillä jäähtyminen otetaan mitoituksessa huomioon. Suunnittelussa määritellään, miten alas lämpö saa mennä, yleensä vain 1–2 astetta alemmas lähtötilanteesta.
Lämpökaivon lämmön vaihtelu kuuluu myös asiaan kuten vuodenajat: talvella kallioperään kertynyttä lämpöä otetaan käyttöön, kesällä lämpöä puolestaan siirtyy auringon lämmittämästä kalliosta takaisin kohti kaivoa. Myös jos käytetään kesällä maaviileää, kerääntyy talosta otettu lämpö lämpökaivoon, kun viileää otetaan puolestaan taloon.
Voiko lämpökaivo jäätyä?
Periaatteessa kyllä, mutta ei normaalissa käytössä. Jos energiakaivo jäätyy, kyse on todella harvinaisesta tilanteesta. Esimerkiksi meillä on tullut vastaan sellainen kohde, jossa asukas rakennutti toisen talon samalle tontille ja lisäksi myös sulanapitoalueen autotallin eteen. Kaikki liitettiin suoraan vanhaan maalämpöjärjestelmään kysymättä neuvoa maalämpöasiantuntijalta.
Tällainen ratkaisu lisää lämmönottoa lämpökaivosta jopa 100 %, jolloin aiempaan tilanteeseen mitoitettu lämpökaivo ei mitenkään riitä. Jos kaivo jäätyy, lämpöpumppu lopulta lakkaa toimimasta.
Jos suunnittelet lisärakentamista tai haluat liittää maalämmitykseen sulanapitojärjestelmän, kysy neuvoa maalämpöasiantuntijalta ennen toteutusta.
Kuinka kauan lämpökaivo kestää käyttöä?
Energiakaivo kestää niin kauan kuin aurinko paistaa, kaivon hyötysuhde ei välttämättä kuitenkaan pysy ikuisesti riittävän hyvänä. Maalämpöjärjestelmän kuluvin osa on lämpöpumppu, joka yleensä kestää 15–20 vuotta.
Tarvitseeko kaivoa syventää, jos lämpöpumppu uusitaan?
Energiakaivoa ei välttämättä tarvitse uusia, vaikka se voi olla järkevää. Uudet lämpöpumput ovat tehokkaampia ja tehokkaampi pumppu ottaa enemmän lämpöä kaivosta, jolloin kaivo voi olla alimitoitettu. Uudella pumpulla saataisiin kokonaisuudessaan parempi hyötysuhde jos kaivoa syvennettäisiin, mutta aina lisäporaaminen ei ole taloudellisesti järkevää tai pumppu on vain pakko vaihtaa rikkoutumisen takia yllättäen eikä ole mahdollista porata lisää. Ongelman voi kiertää käyttämällä nykypumppujen tehonsäätöominaisuutta, jolloin uuden pumpun tehon voi asettaa vastaamaan vanhaa pumppua.
Tällaisissa tilanteissa laaditaan kannattavuuslaskelma, jolloin on selkeämpää, kannattaako pumpun vaihdon yhteydessä tehdä lisäporausta ja saavuttaa parempi hyötysuhde vai ei. Jos pumpun vaihto mietityttää, lisää tietoa löytyy sivulta Lämpöpumpun vaihto.
Haluatko maksuttoman kartoituksen maalämmön sopivuudesta kiinteistöösi?
Lue myös: Milloin maalämpö ei ole järkevä valinta?