Kyllä riittää! Käytännössä on erittäin harvinaista, että oikein mitoitettu lämpökaivo ei tuottaisi riittävästi energiaa. Meille tällaista tilannetta ei ole tullut, sillä mitoitamme energiakaivon niin sanotun huonoimman mahdollisen tilanteen mukaan, jolloin varmistamme lämmön riittävyyden.
Energiantuottoon vaikuttavat muun muassa kallioperän koostumus ja lämmönjohtavuus, pohjaveden virtaukset sekä kaivon aktiivisyvyys. Pystymme arvioimaan tilannetta kerätyn tiedon ja kokemuksen pohjalta hyvin, mutta ennen poraamista on mahdotonta tietää kallioperän koostumusta ja virtauksia. Siksi varaudutaan hyvin.
Isoissa kentissä tehdän usein TRT-mittaus eli terminen vastetesti yhdestä kaivosta ja mitoitetaan sitten muut kaivot sen mukaan.
Miten lämpökaivon syvyys määritellään?
Kun teemme suunnitelmaa maalämpöjärjestelmän asentamiseksi, puhutaan energiakaivon mitoituksesta. Maalämpöjärjestelmän suunnittelussa käytetään laitevalmistajan suunnitteluohjelmaa, joka huomioi kallioperän ominaisuuden lisäksi myös laitteen ominaisuudet.
Maalämpö on yleensä sitä kannattavampi vaihtoehto, mitä suurempi rakennuksen lämmitysenergian tarve on. Siksi maalämpö on erityisen suosittu keskikokoisissa ja suurissa omakotitaloissa sekä taloyhtiöissä. Pelkkä talon koko ei kuitenkaan kerro tilannetta.
Mitoituksessa katsomme aiempia lämmityskuluja, eli huomioidaan rakennuksen energiantarve ja lämpimän käyttöveden kulutus.
Lämpökaivon poraus onnistuu yhtä hyvin kesällä ja talvella. Tämän kesäkuvan otti asiakkaamme Calle Färkkilä.
Jäähtyykö lämpökaivo käytössä?
Kyllä lämpökaivo jäähtyy, kun sieltä aletaan ottaa lämpöä. Mutta tämä ei haittaa, sillä jäähtyminen otetaan mitoituksessa huomioon. Suunnittelussa määritellään, miten alas lämpö saa mennä, yleensä vain 1–2 astetta alemmas lähtötilanteesta.
Lämpökaivon lämmön vaihtelu kuuluu myös asiaan kuten vuodenajat: talvella maaperään kertynyttä lämpöä otetaan käyttöön, kesällä lämpöä siirtyy kalliosta takaisin kohti kaivoa.
Energiakaivo kestää niin kauan kuin aurinko paistaa, kaivon hyötysuhde ei välttämättä kuitenkaan pysy ikuisesti riittävän hyvänä. Maalämpöjärjestelmän kuluvin osa on lämpöpumppu, joka yleensä kestää 15–20 vuotta. Ja kun pumppu vaihdetaan, yleensä sama energiakaivo toimii edelleen mainiosti.
”Asiakkailla tuntuu olevan melko sitkeä luulo, että energiakaivot jäähtyisivät tai olisivat riittämättömiä, mutta tällaista tuli lähinnä vastaan alan kehittyessä 1990-luvulla, kun oli eri näkemyksiä siitä, miten paljon energiaa kaivosta voi ottaa”, kommentoi alusta asti alalla ollut Peter Söderlund.
”Nykyään lämpökaivo mitoitetaan yleensä oikein mutta kannattaa kysyä asiantuntijan näkemys, jos aikoo vaihtaa lämpöpumpun tai rakentaa lisää lämmitettäviä neliöitä.”
Haluatko maksuttoman kartoituksen maalämmön sopivuudesta kiinteistöösi?
Lue myös: Milloin maalämpö ei ole järkevä valinta?