Moni öljylämmitystä, maakaasua tai suoraa sähköä käyttävä talo on jonkinlaisen remontin tarpeessa. Uusitaan kattoa, ulkoverhoilua, ikkunoita – parannetaan energiatehokkuutta. Samalla mietitään, kannattaisiko vanhassa talossa siirtyä maalämpöön. Vastaus on usein kyllä – mutta saneerauskohteessa on muutama erityinen asia, joihin kannattaa kiinnittää huomiota.
Nykyinen lämmitysjärjestelmä ja talon eristys
Vanhoissa taloissa lämmönjakojärjestelmä ratkaisee paljon. Jos talossa on jo vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä – kuten vanhoissa öljylämmitteisissä taloissa Suomessa yleensä on – siirtyminen maalämpöön on melko suoraviivaista. Vesikiertoiset patterit ja lattialämmitys soveltuvat mainiosti maalämpöön ja lämpöpumppu mitoitetaan niiden mukaan. Mitä matalammalla lämpötilalla vesi kiertää, sitä parempi hyötysuhde saadaan.
Suoran sähkölämmityksen taloissa sen sijaan saatetaan tarvita muutoksia, kuten vesikierron rakentamista, mikä tuo tietysti lisäkustannuksia.
Lue myös: Maalämpöä kahteen erilaiseen taloon – asiakastarina
Vanhassa talossa myös sähköjärjestelmän kantokyky on varmistettava, jotta sähköä riittää hyvin lämpöpumpulle.
Myös eristystaso vaikuttaa energiankulutukseen ja sitä kautta maalämmön mitoitukseen. Vaikka vanha talo ei olisi yhtä energiatehokas kuin uudisrakennus, maalämpö pystyy silti kattamaan lämmitystarpeen oikein mitoitetulla järjestelmällä.
Maaperä ja tontti saneerauskohteessa
Maalämmön toimivuus riippuu paljon maaperästä ja tontin olosuhteista – pohjavesialueella energia- eli lämpökaivoa ei voida porata. Mutta jos vain porata saa, noin 120–200 metriä syvä energiakaivo on yleisin ja varmin ratkaisu, ja se soveltuu hyvin myös pienille tonteille ja kallioisille alueille.
Jos tontilla on paljon tilaa ja maaperä on pehmeää, myös vaakapiiri voi tulla kyseeseen. Vanhoissa taloissa piha on kuitenkin usein jo rakennettu valmiiksi, jolloin porattu energiakaivo on käytännöllisin vaihtoehto. Lisäksi syvällä maaperässä lämpötila on vakaampi.
Mitoitus ja suunnittelu
Maalämpöjärjestelmän mitoitus perustuu ennen kaikkea talon todelliseen energiankulutukseen. Lähtötietoja ovat esimerkiksi öljyn tai sähkön kulutuslukemat viime vuosilta.
Kartoituskäynnillä määritetään tarvittavan maalämpökaivon syvyys ja sopiva lämpöpumppu. Oikea mitoitus takaa sekä säästöt että järjestelmän pitkän käyttöiän ilman turhia huoltokustannuksia.
Meillä kartoituksen tekee aina asiantuntija, jolla on pitkä kokemus lämmitysjärjestelmien remonteista erilaisissa taloissa. Olemme toimittaneet maalämpöä länsiuusimaalaisiin koteihin ja mökeille jo yli 30 vuotta. Lämmitysasioissa kannattaa luottaa kokeneeseen toimijaan.
Maalämpöremontin kulku vanhassa talossa
Lämmitysremontissa vanha öljykattila ja mahdollinen öljysäiliö puretaan pois ja kaikki tämä sisältyy meidän tehtäviimme.
Energiakaivo voidaan porata jo etukäteen tai samaan aikaan purkutöiden kanssa. Kun lämpökaivo on valmis, voidaan asentaa lämpöpumppu. Useimmiten maalämpöpumppu asennetaan samaan pannuhuoneeseen, jossa öljykattila on aiemmin ollut. Koska uusi järjestelmä vie vähemmän tilaa, vanhaan tilaan vapautuu usein neliöitä muuhun käyttöön. On myös mahdollista asentaa pumppu muualle, jos taloon vaikkapa remontoidaan uusi kodinhoitohuone, tai jos vanha pannuhuone on huonossa kunnossa.
Työt kestävät tyypillisesti noin 1–2 päivää, ja talossa voi hyvin asua remontin aikana.
Lue myös: Usein kysyttyjä kysymyksiä maalämmöstä
Maalämmön kustannukset ja takaisinmaksu
Maalämpöinvestoinnin hinta saneerauskohteessa on yleensä 20 000 – 30 000 euroa talon koosta ja maaperästä riippuen. Kotitalousvähennys tai Ely-keskuksen myöntämä energia-avustus pienentää kustannuksia, ja säästöjä alkaa kertyä heti ensimmäisestä käyttökuukaudesta.
Takaisinmaksuaika vaihtelee yleensä 6–11 vuoden välillä.
Maalämpö vanhaan taloon – esimerkkilaskelmat säästöistä
Esimerkki 1: 120 m² öljylämmitteinen 70-luvun talo
- Nykyinen öljynkulutus: n. 2 500 l/vuosi ≈ 3 000 €
- Maalämmön kulutus: n. 9 000 kWh/vuosi ≈ 1 300 €
- Säästö vuodessa: ~1 700 €
- Takaisinmaksuaika: 9–11 vuotta
Esimerkki 2: 200 m² sähkökattilalla lämmitetty 90-luvun talo
- Nykyinen sähkönkulutus: n. 28 000 kWh/vuosi ≈ 5 600 €
- Maalämmön kulutus: n. 9 000–10 000 kWh/vuosi ≈ 1 900 €
- Säästö vuodessa: ~3 700 €
- Takaisinmaksuaika: 6–8 vuotta
Kokemuksia maalämmöstä vanhassa talossa
”Palvelualttius näkyi jo tarjousvaiheessa ja se on pitänyt – Max’sin väellä on aito halu auttaa asiakasta. Vaihdoimme noin 200-neliöisen omakotitalon lämmityksen varaavasta sähkölämmityksestä maalämpöön vuonna 2022. Vaihtopäätöksen taustalla oli sähkölaskujen paisuminen etenkin talviaikaan. Olemmekin olleet vaihtoon erittäin tyytyväisiä. Talven sähkölaskut putosivat kolmannekseen.
Voin suositella Max’s Energyä myös työn täsmällisyyden ja laadun perusteella. Vaikka isot koneet vyöryivät pihaan, jälkiä ei jäänyt. Max’sin ammattilaiset myös purkivat vanhan lämminvesivaraajan pois ja siistivät paikat sen jälkeen. Hyvä palvelukokemus kaiken kaikkiaan – suosittelen!”
– Mikael Flemmich, Kirkkonummi
”Ostimme Tammisaaresta vuoden 2023 lopulla vanhan, noin 200-neliöisen hirsitalon. Vuonna 1912 rakennetussa talossa oli kaikenlaista remontoitavaa, ja öljylämmityksen vaihto parempaan lämmitysjärjestelmään oli yksi tärkeimmistä. Valitsimme ekologisen maalämmön, ja lämmitysremontin tekijäksi valikoitui Max’s Energy sen paikallisuuden ja palvelualttiuden vuoksi.
Työ sujui loistavasti ja olemme olleet tyytyväisiä. Viime kesänä eräät putket kondensoivat vettä kuumalla säällä ja saimme nopeasti Max’silta ongelmaan ratkaisun. Tuntuu siltä, että he todella ovat asiakkaan puolella.”
– Henrik Hultgren, Tammisaari
Yhteenveto
Maalämpö sopii erinomaisesti myös vanhoihin taloihin, kunhan järjestelmä mitoitetaan oikein ja tontin olosuhteet huomioidaan. Investointi tuo selvää säästöä ja lisää asumismukavuutta. Se maksaa itsensä takaisin usein alle kymmenessä vuodessa.
Harkitsetko maalämpöä vanhaan taloon Länsi-Uudenmaan alueella? Tilaa maksuton kartoituskäynti – kerromme, millainen ratkaisu sopii juuri sinun kotiisi.